Lämmittävä curry ja paahdetut mantelit

Talvi on muuten kiva, mutta välillä osaa olla turhan kylmä. Yksi tapa lisätä lämpöä elämään on käyttää runsaammin mausteita. Lämpövaikutuksen lisäksi monilla mausteilla on myös huomattavia terveysvaikutuksia, esim. kurkuma on luontainen tulehduslääke ja cayennepippuri parantaa verenkiertoa.

Mausteisista ruuista tunnetuimpia ovat intialaiset ja muut kaukoidän herkut. Peruscurry onkin helppo väsätä melkeinpä mistä aineksista tahansa. Avaimena tässä reseptissä on vahvan maustesekoituksen ja kermaisen kookoksen yhdistelmä. Juurekset ovat ekologinen valinta curryn sekaan, koska ne ovat sesongissa talvella.

Garam masala -maustesekoitus

Kaupasta saa valmista garam masalaa, mutta se on hauska tehdä myös itse. Siihen kuuluvat ainekset ja suhteet myös vaihtelevat suuresti, joten tässä saa käyttää omaa makua ja luovuutta.

Ainekset:
1 rkl korianterinsiemeniä
1 rkl jeeransiemeniä (eli rooman- tai juustokumina, engl. cumin)
pari laakerinlehteä
1 tl kokonaisia mustapippureita (+ muitakin pippurilajeja maun mukaan jos löytyy)
kuivattua chiliä paloina maun ja vahvuuden mukaan
kanelitankoa palanen
hypsäys kardemumman siemeniä

Valmistus (pari min):
Heitä kaikki ainekset pannulle, kuumenna ja heiluttele kunnes tuoksuu hyvältä (älä polta), blendaa jauhoksi. Huomaa, että jos käytät jotain aineksista jauheena, se palaa herkemmin.

Juurescurry

Tämä curry syntyi kukkakaalista, joka ei ole juures.

Ainekset:
reippaalla kädellä kookosöljyä paistamiseen
2-4 sipulia koosta riippuen
pari valkosipulin kynttä
sormenpään kokoinen pala inkivääriä
1-2 tl suolaa
1-2 tl palmusokeria
1 rkl garam masalaa
paljon jotain juuresta esim. lanttu, palsternakka, bataatti, peruna, mukulaselleri
kookosmaitoa tai -kermaa (lisää vettä kermaan)
tuoretta korianteria

Valmistus (n. 30 min):
Heitä kattilaan rasva, sipulit ja inkivääri. Heitä suola, sokeri, ja hieman garam masalaa päälle. Kuullota rauhassa muutama minuutti. Heitä sekaan juurekset ja vähän lisää garam masalaa. Pyörittele hetki ja lisää kookosmaito. Jos juurekset eivät juurikaan peity, lisää hieman vettä (ei liikaa, ellet halua nestemäisempää soossia). Pyörittele hetki ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa garam masalaa. Anna hautua pienellä lämmöllä kunnes juurekset ovat kypsät, eli 15 - 20 min tai kauemminkin, riippuen mitä juureksia/vihanneksia käytät. Lisää lopuksi sekaan silputtua korianteria.

Currya on helppo muokata myös ei-vegaaniseen suuntaan juusto- ja lihatuotteilla, jos sellaista kaipaa.

Keitä kaveriksi vaikka riisit. Riisin voi tuunata lisäämällä keitinveteen kurkumaa, josta saa kivan keltaisen värin, sekä heittämällä valmiin riisin sekaan hieman sitruunankuorta ja -mehua.

Paahdetut mantelit uunissa

Itse tehdyt paahdetut mantelit ovat terveellinen ja proteiinipitoinen vaihtoehto sipseille ja muille  markettisnäckseille. Lisää sekaan hieman tulista chiliä niin saat lämmittävän vaikutuksen. Erittäin helppo resepti!

Kuva: familyfriendsandfood

Ainekset:
Kuorellisia manteleita (luomu)
2 tl öljyä (esim. kookos- tai macadamia-)
1 tl hyvää suolaa
1 tl palmusokeria
1 tl chilijauhetta

Valmistus (n. 20 min):
Lämmitä uuni 170 asteeseen. Levitä mantelit uunivuokaan, mielellään vain yhteen kerrokseen. Paahda manteleita uunissa n. 13 minuuttia, kääntele manteleita puolivälissä jos haluat tasaisemman tuloksen. Ota vuoka ulos, lisää öljy ja sekoitetut mausteet ja pyörittele manteleita niin, että mausteet tarttuvat. Anna jäähtyä hetki ja nauti.

Mausteita voi vaihdella oman maun mukaan, esim. pelkkä suolakin toimii hyvin.

Nykymaailman suurimmat ongelmat

Tässä postauksessa selvitän maailman suurimpia ongelmia ja niiden ratkaisuja. Lähinnä selvitin ehkä vain päätäni, kun tekstiä halusi tulla ulos.

Kuplat

Kuplassa eläminen tarkoittaa tiedostamattomuutta. Sitä, että toimitaan tietyllä opitulla kaavalla sen enempää miettimättä. Kuplalle on ominaista, että sen sisällä oleva ei kuplaa havaitse kunnes siitä tulee tietoiseksi.

Esimerkkejä kuplista ovat uskomukset itsestä, muista ja maailmasta. Eräs vahva kupla on uskomus siitä, että se, mitä auktoriteetit tai vakiintuneet suuret instituutiot - kuten media tai valtio - meille kertovat on totta. Koulussa opetetaan lähdekritiikkiä (toivon mukaan vieläkin), mutta unohdetaan kertoa, että sitä kannattaa käyttää aivan kaikkeen ja ottaa asioista itse selvää.

Salaliittoteorioiden mukaan eliitti harjoittaa kansaan massahypnoosia: viihteellä ja uutisissa pelolla mässäilyllä viedään huomio pois aroista asioista kuten sodista, ihmisoikeusrikkomuksista tai hämäristä lakialoitteista. Nykymaailman eri medioita seuraamalla tämä ei vaikuta kovinkaan kaukaa haetulta.

Kuva: Andreas-photography

Simppelit teesit kuplia vastaan:

1. Luovu telkkarista. Saat lisää aikaa elää omaa elämääsi ja nähdä maailmaa monipuolisemmin.
2. On yhtä monta totuutta kuin totuudenkertojaa. Etsi kaikista asioista ainakin kaksi eri näkökulmaa.
3. Selkeytä pääsi. Syö oikeasti terveellistä ruokaa niin aivotkin toimivat paremmin.
4. Vietä aikaa itsesi kanssa. Meditoi.
5. Tiedosta, että olet tälläkin hetkellä kuplassa :)

Kestämätön kulutus

Tämän vuoden luonnonvarat kulutettiin hiljattain loppuun, taas. Maapallon uusiutuvat resurssit eivät pysy ihmisen kulutustahdissa.

Miksi ihmisen toiminta kuluttaa paljon luonnonvaroja? Osasyitä ovat varmaankin väestön lisääntyminen, vanha tekniikka, haluttomuus siirtyä pois fossiilisista polttoaineista (isojen yhtiöiden lobbausrahat painavat paljon päätöksenteossa) ja yksinkertaisesti ihmisen laiskuus ja haluttomuus tinkiä (näennäisestä) mukavuudesta. Kulutus on myös eräs kupla, johon on totuttu ja johon meitä kannustetaan mainonnalla lapsesta asti. Köyhien valtioiden rikastuessa kulutus saattaa vielä nousta, joten jostain on löydyttävä pian kestävän kulutuksen malli.

Kuva: Plashing Vole

Teesit kulutusta vastaan:

1. Tiedosta, että jokainen ostotapahtuma on äänestys luonnonvarojen tuhlaamisen tai säästämisen puolesta. Jokainen tuote tai palvelu kuluttaa sekä suorasti että epäsuorasti.
2. Opi elämään vähemmällä. Vähemmän tavaraa tarkoittaa vähemmän huolehdittavaa ja enemmän aikaa elämiselle.
3. Eniten kuluttavat asuminen, liikenne, elintarvikkeet ja matkailu. Ota selvää ekologisesta jalanjäljestäsi.

Sodat

Ihmiskunnalla on hallussaan aseita, joilla voidaan pyyhkiä kokonaisia valtioita, jopa mantereita kartalta. Tämä ihmisyyden muoto jaksaa hämmästyttää. Olemme valmiita tuhoamaan oman elinympäristömme ja naapurimme vain puolustaessamme jotain, jonka olemme omineet maapallolta itsellemme. Tai vielä pahempaa: käymme sotaa siksi, että toiset vain ovat eri mieltä.

Kuva: ianmcburnie

Synkissä tulevaisuudenkuvissa taistellaan kovasti maapallon resursseista ja ruuasta. Kuitenkin maapallo pystyy hyvin elättämään meidät kaikki, jos vain kulutamme kestävästi ja jaamme myös naapurillemme. USAn asevoimiinsa kuluttama raha poistaisi muualle jaettuna köyhyyttä tehokkaasti. Köyhyyden vähentäminen taas poistaisi yhden syyn sotia. Mielenkiintoinen yhtälö.

Teesit sotaa vastaan:

1. Vapaa tiedonkulku, rehellinen kommunikaatio ja näkeminen pelon propagandan läpi estävät konflikteja.
2. Olemme kaikki ensisijaisesti maapallon kansalaisia, elämme yhdellä planeetalla.

Salaatinkastikkeen salat

Tämän blogin sisältö taitaa olla sieltä sun täältä, joten heitetään soppaan vielä reseptikokeilujakin. Tänään tuli tehtyä erittäin maukas salaatti mukaillen tätä alkuperäisohjetta.

Salaatin makuun vaikuttaa paljolti kastike. Jos varsinaisten salaattiainesten maku tympii, uudella kastikkeella voi tuunata elämystä.

Pitemmittä löpinöittä itse reseptiin. Ensimmäisenä olennaisin eli kastike (määrät arvioita):

1 dl cashew-pähkinöitä
2 tl (Dijon-)sinappia
1 rkl sitruunamehua ja/tai loraus omenaviinietikkaa
Reilu ripaus laatusuolaa
1 tl ravintohiivaa
Oliiviöljyä ja/tai vettä jatkeeksi sen verran kuinka löysää haluaa


Blendaa kaikki soossiksi. Jos olet tosi nälkäinen ja et jaksa liottaa cashew-pähkinöitä montaa tuntia, blendaa pähkinät ensin erikseen S-terällä jauhomössöksi ja lisää muut aineet sen jälkeen. Varo blenderin terää kun nuolet loput talteen tästä herkusta.

Kun tämän kastikkeen sekoittaa minkä tahansa salaattiaineksen kanssa, varmasti maistuu. Oma salaatti sisälsi:

Parsakaalia
Kukkakaalia
Raastettua palsternakkaa
Paprikaa
Roomansalaattia


Alkuperäisessä ohjeessa parsakaalit marinoitiin ja sen jälkeen kuivattiin. Itse olin nälkäisempi joten pikaversiona pyörittelin kaalit paistinpannulla kookosöljyn, tamarin, agaven, suolan, mustapippurin ja kurkuman kanssa. Aivan hyvä.

Elämän ja kuoleman kysymyksiä

Sana "kuolema" kalskahtaa korvaan rajulta. Kun ajattelemme kuolemaa, tulee mieleen kaiken loppu, jokin dramaattinen pamaus josta ei ole paluuta. Kuolema on jotain vältettävää ja niin pelottavaa, että siitä ei parane puhua lainkaan.

Jos katsomme yksittäisen eliön elämää, kyllähän kuolema vaikuttaa perin lopulliselta. Joku oli tässä äsken ja ei  enää koskaan palaa. Jää jäljelle kova kaipaus ja suru menetetystä. Kuolemaa voi kuitenkin tarkastella myös toisesta näkökulmasta.

Eikö kuolemaa tapahdu koko ajan? Kehomme solut kuolevat ja uusia syntyy ilman suurempaa kipua. Mieleen tulee idea, joka kohta kuolee pois kun unohdamme sen. Syömämme ruoka - joka joskus oli elossa - lakkaa olemasta yhdessä muodossa ja muuntuu kehossamme joksikin muuksi. Ääniaallot liikkuvat ilmassa niin kauas kuin jaksavat; vaikka näkisit toisen ihmisen kaukaisuudessa, et kuule enää hänen puhettaan.

Onko elämää ilman kuolemaa? Jos kaikki vain on ilman loppua ja alkua, mitä elämän käsite silloin tarkoittaa? Elämä vaatii, että jotain syntyy ja jotain kuolee. Perinteisesti voisi kuvitella, että elämä on väliosio; se, mikä tapahtuu syntymän ja kuoleman välissä. Sanoisin mieluummin, että elämä itsessään on jatkuvaa syntymistä ja kuolemista. Kuoleminen on niin erottamaton osa elämää, että ilman sitä elämän käsite on tyhjä. Voisi jopa sanoa, että elämä on kuolemaa.

Kuva: J Wynia

Mikä tämän pohdiskelun anti on? Nykyisessä kulttuuriympäristössämme kuolemaa yritetään aika lailla lakaista maton alle. Yleiseksi kauneusihanteeksi on syntynyt ikuinen nuoruus, jota yritetään saavuttaa lääketieteen ja kosmetiikan keinoin. Kaiken loppua pelätään, olkoon se sitten kauneus, terveys, raha, työ tai ihmissuhteet. Ihmismieli pelkää menetystä ja yrittää pitää kiinni näennäisistä saavutuksistaan. Todellisuus on se, että kaikki mistä yritämme pitää kiinni on haihtuvaa. Se, mikä pysyy, on elämä, toisin sanoen syntymä ja kuolema.

Tämä vaikuttaa kaksijakoiselta: toisaalta elämä - tai oikeammin se, mistä elämä nousee - on pysyvää, toisaalta elämä koostuu kokoajan muuttuvista osasista, pienistä syntymistä ja kuolemista. Ehkä tämä on liikaa mustavalkoiselle ihmismielelle, jolle asia joko on tai ei ole. Tästä seurannee mielen taipumus pitää kiinni ohikiitävistä asioista, olkoon ne miellyttäviä tai epämiellyttäviä. Mieli tarrautuu helposti menneeseen ja tulevaan. Kiinnikkeitä ovat esimerkiksi tunnetilat ja muistot, jotka halutaan säilyttää ja elää uudelleen; käsitteet itsestä, jotka ovat syntyneet ehkä jo lapsuudessa; kulttuuriset tavat; jopa mielleyhtymät, jotka liittyvät sanoihin ja käsitteisiin.

Loppuyhteenvetona voisi sanoa, että kun ottaa vastaan kuoleman sellaisenaan, ottaa vastaan myös elämän. Kun oppii päästämään irti mielen kiinnikkeistä, alta paljastuu aito elämä, joka tapahtuu juuri nyt. Elämä ja kuolema kuitenkin on ja tapahtuu, halusimme sitä tai emme. Kuolleista asioista kiinnipitäminen vie energiaa elämältä, niistä irti päästäminen tuo vapauden.

Maailman parasta proteiinia

Kävin ensimmäisessä osassa läpi kasvikset, marjat ja rasvat. Keskitytään nyt proteiiniin. Mikä määrittää laadukkaan proteiinin ja mitä vaihtoehtoja löytyy?

Mitä on proteiini? Proteiinit ovat välttämättömiä elämälle. Ne ovat kehon rakennusainetta ja hoitavat elintoimintoja. Proteiinit koostuvat aminohapoista, joista osaa sanotaan välttämättömiksi aminohapoiksi, koska ihmisen keho ei näitä pysty itse tuottamaan. Syödyt proteiinit hajotetaan aminohapoiksi, joista kootaan uusia proteiineja. Kun puhutaan proteiinista, voidaan siis yhtä hyvin puhua aminohapoista.

Miten määritellään proteiinin laatu? Kehon tavoitteena on aminohappotasapainon säilyttäminen, joten mitä paremmin ravinnosta saatava aminohappokoostumus vastaa kehon sen hetkistä tarvetta, sitä parempi proteiininlähde. Proteiinin imeytyvyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi biologisen arvon perusteella. Yleisesti eläinperäisellä proteiinilla on korkeampi biologinen arvo kuin kasviperäisellä. Pitää kuitenkin muistaa, että proteiinipitoisten ruoka-aineiden mukana tulee muutakin kuin pelkkää proteiinia.

Seuraavassa taulukossa käydään läpi eräitä proteiininlähteitä ja niiden ominaisuuksia. Imeytyvyys (1-5) vastaa biologista arvoa. Ympäristö (1 suurin, 5 pienin) kertoo MIPS-pohjaisen ympäristörasituksen.

Ruoka-aine	Imeytyvyys	Ympäristö	Huomioita
Nauta	***	*	Rasva omega-6-painotteista, varsinkin tehdastuotettu
Sika	***	***	Hieman parempi rasvakoostumus kuin naudalla
Siipikarja	***	****	Vähärasvaisempaa kuin nauta tai sika
Kala	***	****	Hyvää rasvaa; vierasaineet suuren käytön riskinä
Maito	****	*****	Maitoproteiini ja laktoosi eivät sovi kaikille
Juusto	****	*
Soija	***	*****	Ei-fermentoituna kyseenalainen
Vehnä	*	*****	Gluteeni ei sovi kaikille
Kananmuna	*****	****
Riisi	****	****
Palkokasvit	*	?
Hera	*****	?	Jopa liian hyvin imeytyvää?

Raa'alla pisteytyksellä kasviperäisistä kärjessä ovat soija ja riisi. Soija proteiinilähteenä on kuitenkin hieman kyseenalainen, koska se vaikuttaa olevan ihmiselle kelpaavaa vain fermentoituna. Tästä aiheesta ehkä myöhemmin lisää. Riisi ei perusmuodossaan ole kovin proteiinipitoinen, mutta siitä voidaan valmistaa varsin laadukasta proteiinijauhetta. Jauheen valmistaminen lisännee jonkin verran ympäristökuormaa.

Eläinperäisistä lähteistä kananmuna ja käsittelemätön maito näyttävät olevan kärjessä. Kananmunaa on aikoinaan sanottu täydelliseksi proteiiniksi ja biologinen arvo on tapana suhteuttaa kananmunan mukaan. Hera syntyy juuston valmistuksen yhteydessä joten ympäristövaikutus riippuu siitä, otetaanko juuston varsin suuri kuormitus huomioon. Siipikarja ja kala proteiininlähteinä ovat myös kohtalaisen suopeita ympäristölle.

Otoksia listan ulkopuolelta:

Pähkinöillä ja manteleilla on kohtalaisen hyvä proteiinikoostumus. Lisänä saa roppakaupalla rasvaa ja tärkeitä mikroravinteita.

Kuva: Evelyn Parham

Hampulla on hyvä proteiini- ja rasvakoostumus ja se on erittäin viljelytehokas. Ehdottomasti kasviperäisten listan kärkeen.

Chia-siemen, "pellavansiemen 2.0", on erittäin ravinnerikas paketti. Sisältää hyvin proteiinia, mutta voi olla vaikeaa käyttää pääasiallisena proteiininlähteenä.

Erilaiset levät sisältävät yleisesti proteiinia yli puolet painostaan. Levistä voi olla vaikea koota päivän proteiinitarvetta, mutta ne ovat mainio lisä ruokavalioon. Esimerkiksi chlorellalla on mahtava lehtivihreäpitoisuus.

Quinoa tai suomalaisittain kvinoa, "kuskus 2.0", on viljan tapaan käytettävä kasvi, jonka siemenet ovat varsin proteiinipitoisia. Kvinoa on luontaisesti gluteeniton ja sisältää hyvin kuitua ja mikroravinteita.

Yhteenveto: Monet yksittäiset proteiininlähteet sisältävät kaikki välttämättömät aminohapot ja ovat myös ympäristöystävällisiä. Jos yksi pitäisi valita autiolle saarelle, ottaisin hampunsiemenen. Tärkeintä lienee tässä kuten muussakin ravinnossa monipuolisuus. Kun vaihtelee ruoka-aineita, saa erilaisten aminohappojen lisäksi monipuolisesti muitakin hyödyllisiä ravintoaineita. Eläinperäisiä proteiininlähteitä ei ole syytä välttää puhtaasti ympäristörasituksen näkökulmasta. Esimerkiksi vapaan riistan, kalan ja luomukananmunien kohtuukäyttö lienee kestävää kulutusta.

Lähteitä ja lisälukemista:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18330140
http://mryoma.files.wordpress.com/2008/10/ruoan-hiilijalanjc3a4lki5.pdf
http://www.nutribodyprotein.com/protein-types.php
http://ifsa.boku.ac.at/cms/fileadmin/Proceeding2010/2010_WS4.4_Mancini.pdf
http://mustikkatytto.blogspot.com/2011/04/parasta-proteiiniamutta-mista-lahteesta.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Edible_protein_per_unit_area_of_land

Maailman parasta ravintoa

Ravintosuosituksia ja -linjauksia on aikamoinen kasa, ja ruoka"ismien" innokkaimmat puolestapuhujat liputtavat omaa näkemystään melkeinpä uskonnollisella vakaumuksella. On karppausta, vähähiilihydraattista, vähäkalorista, vähärasvaista, paleota, fennovegaanista, raakaruokaa, 80/10/10-ruokavaliota, Atkinssia; joku syö pelkkiä hedelmiä ja joku pelkkää hylkeenlihaa. Mistä tietää mikä on "se oikea" ruokavalio? Mikä on parasta ravintoa ihmisen terveyden kannalta ja toisaalta maapallon hyvinvoinnin kannalta?

Vapaan tiedon aikakaudella asiaa on suhteellisen helppo lähteä tutkimaan jos riittää intoa kahlata internetiä läpi. Sen sijaan, että miettisimme mikä teorioista on paras mietitään sitä, mitkä ruoka-aineet suurin osa linjauksista sekä uusin tutkimustieto hyväksyvät. Haluan tutkia lisämääreenä vielä ravinnon ekologisuutta.

1. Kasvikset
Kasvisten merkitys terveyteen taitaa olla jo melkeinpä itsestäänselvyys nykypäivänä, ja luulisin ettei mikään ravintosuuntaus erityisesti kiellä syömästä kasviksia. Kasvikset vähentävät erilaisten tautien riskiä: sydän- ja verisuonitaudit, sepelvaltimotauti, aivohalvaus, aikuisiän diabetes, kohonnut verenpaine, jopa syöpä. Runsaalla kasvisten  käytöllä on myös helpompi pudottaa liikapainoa. Voidaan suurella varmuudella väittää, että "puoli kiloa päivässä" on perusteltu suositus. Saa syödä enemmänkin. Mitkä ovat parhaimpia kasviksia? Parsakaali saa erityismaininnan. Muuta hyvää ovat mm. muut kaalit, sipulit, tomaatit ja melkein kaikki tummanvihreä. Monipuolisuus kunniaan.

Kuva: Philocrites

2. Marjat
Marjat voitaisiin varmaan niputtaa kasvisten alle, mutta suomalaisittain katsottuna marjat ovat varsin merkittävä ja ekologinen ravinnonlähde, ja ansaitsevat erikoismaininnan. Marjoja on metsässä jokaiselle suomalaiselle enemmän kuin tarpeeksi ja niillä on kasvisten tapaan lukuisia terveyshyötyjä. Parhaimmistoon kuuluvat ruusunmarja (C-vitamiinipitoisuus omaa luokkaansa) ja tyrni (ainutlaatuinen öljykoostumus). Lisätietoa tästä.

Kuva: jkymis72

3. Rasvat
Rasvat ovat varsin monisyinen aihe. Rasvat säätelevät solun toimintoja ja kehon tulehdustilaa joten oikeanlaisen rasvan saanti vaikuttaa suuresti kokonaisterveyteen. Suurin kysymys taitaa olla mistä rasva pitäisi saada: eläimistä, kasveista vai tehtaasta. Yksi menneisyyden painolasti voidaan kumota uusien tutkimusten pohjalta: pelkästään rasvojen tyydyttyneisyyttä tuijottamalla ei voida sanoa onko se terveellistä vai ei. Nostetaan muutama pointti mikä rasvassa on tärkeää:

• Hyvä omega-3 suhde:  Jos ravinnosta ei saa riittävästi omega-3:a, altistuu mm. diabetekselle, mielenterveyshäiriöille ja syövälle. Pelkällä kasviravinnolla on vaikea saada riittävästi omega-3:a (EPA & DHA), joten kasvissyöjän tai vähän rasvaista kalaa syövän on tarpeen käyttää lisäravinnetta. Eläinrasvat kalaa lukuunottamatta ovat omega-6:een kallellaan ja tehotaloudella tuotetun lihan omega-3-pitoisuus on alhaisempi kuin luonnon ravintoa syövän eläimen.
• Käsittelemättömyys: Teolliset transrasvat, joita löytyy kovetetuista kasvirasvoista, ovat haitallisia. Kasviöljyissä neitsyt- eli kylmäpuristettu öljy on paras lähestymistapa.
• Tyydyttynyt rasva ei lihota eikä aiheuta valtimotauteja. Eläinrasva on siis ok kunhan myös kasvirasvoja käytetään tasapainoisesti lisänä. Kookosrasva on ainutlaatuisesti kasvirasvana tyydyttynyttä, ja hyvää kaikenlaiseen käyttöön.
• Rasvaa voi saada ravinnon kokonaisenergiaan verrattuna liikaa tai liian vähän: kumpikin on haitallista. Ihanteellinen rasvasta saatava energia vaikuttaisi olevan 25 - 45 % välillä.

Lisälukemista rasvoista: Pronutritionist, Tri Tolonen

Lopetetaan tähän tällä erää ja jatketaan seuraavassa osassa. Vielä on selvitettävänä monia kysymyksiä: Kannattaako Suomen talvessa kasvattaa kasviksia? Onko lähiruoka aina paras vaihtoehto? Mikä on ruuan rahtaamisen ilmastorasite? Kannattaako syödä soijaa tai viljoja? Mikä on maailman paras proteiininlähde?

Right Now

Jotkut musiikkikappaleet säilyttävät voimansa. Olet kuullut biisin jo penskana, ja silti se säilyy aktiivisessa kuuntelussa vuosienkin jälkeen. Jokin biisissä puhuttelee niin voimakkaasti.

Yksi tällaisista biiseistä minulle on Van Halenin vuonna 1992 julkaistu Right Now. Bändin silloinen laulaja Sammy Hagar halusi vaihteeksi kirjoittaa sanat muusta kuin seksistä. Hyvä valinta. Tykkäsi itsekin, piti sanoja parhaina mitä Halenille on ikinä kirjoittanut.

Sanojen tulkintoja on yhtä monta kuin kokijaa, mutta olisikohan Hagar saanut välähdyksen jostain perustavanlaatuisesta mainitessaan "now", "everything" ja "enlightening" samassa yhteydessä. Oli miten oli, nautitaan hyvistä biiseistä tässä ja nyt, koska muutakaan ei ole.

The more things you get, the more you want.
Just tradin' one for the other.
Workin' so hard to make it easy.
Got to turn, come on, turn this thing around.

Right now! It's your tomorrow.
Right now! Come on, it's everything.
Right now! Catch that magic moment, do it right here and now. It means everything.
It's enlightening, right now.

Spotify

Kulutetaan kunnes loppuu?

WWF:n Living Planet Report kertoo meille karua faktaa. Maapallon väestön ennustetaan kasvavan 9,2 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Jos näillä 9,2 miljardilla ihmisellä olisi nykyisen italialaisen ekologinen jalanjälki, tarvitsisimme noin 2 maapallon resurssit. Tämä tarkoittaa sitä, että kulutus on kaksi kertaa nopeampaa kuin mitä maapallo kykenee itseään uusimaan. Mielenkiintoinen oli myös ennuste, jossa suhteellisen pienellä nykyisellä malesialaisen jalanjäljellä tarvitsisimme silti vuonna 2050 1,3 maapalloa pitämään yllä elämää.

Näyttää siltä, että jos kulutamme samaa tahtia kuin nyt, elinolot muuttuvat vähitellen tukalaksi kaikille. Tämä yksi maapallo on kuitenkin se, joka meidät jokaisen elättää, ja kun se kuolee, me kuolemme. Ei paluuta.

Mikä on ratkaisu? Jalanjäljen pienentäminen. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Uusiutuvien energiamuotojen ja materiaalien käyttöä, ruuan tuotannon optimointia, jätteen vähentämistä ja kierrätystä.

Kuinka nykyisessä kulutusyhteiskunnassa elävä ihminen suostuu vähentämään kulutustaan? Ihminen kokee oikeudekseen nauttia oman työn hedelmistä. "Olen tehnyt kovasti töitä 20 vuotta ja saanut kerättyä rahaa, nyt olen oikeutettu omakotitaloon uima-altaalla ja urheiluautolla."

Vastaus on kontekstin vaihto. Sen sijaan että miellämme itsemme erilliseksi yksiköksi, joka on heitetty julmaan maailmaan pärjäämään yksin, koemmekin olevamme osa maapalloa. Ja niinhän me olemme. Koko elävä luonto - kasvit, eläimet, ihmiset - elävät kaikki samalla pallolla ja muodostavat yhdessä biosfäärin. Kun ajattelemme omaa käyttäytymistämme tästä näkökulmasta, jokainen kulutusvalinta on äärimmäisen helppo tehdä. Edistääkö tämä valinta maapallon elinvoimaa vai tuhoaako se sitä?

Kontekstin vaihto pienestä isompaan (kuvat: id-iom, FlyingSinger)

Mitä käytännössä voi tehdä:

• Yleisesti: Tarvitseeko omistaa niin paljon ja ostaa uutta omaksi? Harkitse kimppaomistusta, vuokrausta tai käytetyn tavaran hankintaa. On lisäksi erittäin vapauttavaa päästä turhasta tavarasta eroon.
• Energia: Suosi uusiutuvia energianlähteitä. Nykyään on helppoa vaihtaa käytetty taloussähkö ekosähköksi. Mieti tarkkaan mitä sähkölaitteita tarvitset oikeasti kotona. Tsekkaa muut energiansäästövinkit.
• Asuminen: Onko järkevää asua yksin isossa asunnossa?  Mitä suurempi asunto, sitä enemmän energiaa kuluu lämmitykseen, erityisesti Suomen talvessa. Energiatehokkainta on asua kimpassa kaupungissa kerrostalossa.
• Liikenne: Tarvitsetko omaa autoa vai pärjäisitkö julkisilla? Lennätkö lentokoneella lomalle?
• Ruoka: Suurin jalanjälki tulee lihasta ja maitotuotteista. Ihminen ei tarvitse maitoa eikä lihaa joka päivä elääkseen. Jos vegeily ei nappaa, kokeile lihan ja maitotuotteiden vähentämistä pariin päivään viikossa.
• Elektroniikka sun muut vehkeet: Tarvitsetko joka vuosi suuremman TV:n uusimmilla hienouksilla? Uusi kännykkä puolen vuoden välein? Ostatko kaiken uutena kaupasta? Käytetylläkin pärjää ja jos täytyy ostaa uutta, suosi ekologisia valmistustapoja ja kierrätettäviä materiaaleja.
• Vaatteet: Tarvitsetko joka kuukausi uusia vaatteita? Halvalla tuotetut vaatteet hajoavat myös nopeammin. Osta kerralla kestävää. Jos kirpputorimuoti ei nappaa, ekologisia vaatteita on saatavana myös uutena, esim. http://www.greenstreet.fi/.

Paljon tehtävää, paljosta luopumista. Tämä ei enää nykymaailmassa ole viher-ekohippeilyä, vaan rationaalinen päätelmä. Ei vain yksinkertaisesti ole järkevää kuluttaa nykyisellä mallilla.

Tästä voi herätä ajatus "Mitä se auttaa jos minä muutan tapojani jos 7 miljardia muuta paahtaa entiseen malliin?" Älä turhaan vaivaa päätäsi muilla vaan tee muutos itse, nyt. Jos toimintasi perustuu aidosti elämän hyväksi toimimiselle, toimit magneetin tavoin ja vedät pakosti muut mukaasi.

Tärkeintä tässäkin on muistaa, että mitään ei kannata ottaa liian vakavasti. Edesmennyt hieno mies ja komedialegenda George Carlin palauttaa meille oikean kontekstin maailman "pelastamiseen":

Kyllä minä tiedän

Henkilö A: "Maapallo kiertää aurinkoa eikä toisinpäin."
Henkilö B: "Kyllä minä tiedän, että aurinko kiertää maata. Kaikkihan sen tietää."

Ihminen haluaa tietää. Kun tietää jonkun todeksi, syntyy turvallisuuden tunne, joka helpottaa elämää. Mitä jos et tiedäkään oikeasti mitään?

Mitä voit tietää varmaksi? Väitän, että ainoa asia on tämä: Jokin, jonka koen itsenäni, on olemassa jossain. "Minä" olen.

Kaikki muu on suhteellista.

"Aurinko nousee idästä ja laskee länteen." Väärin. Pohjoisnavalla talvella aurinko ei nouse eikä laske. Jokaiselle näennäisen todelle väittämälle on olemassa toinen näkökulma, jossa väittämä ei päde.

"1 + 1 = 2". Ei välttämättä. Riippuu miten määrittelet symbolit "1", "+", "=" ja "2". Riippuu jopa siitä miten määrittelet välilyönnit merkkien välissä.

Viekö tämä elämältä pohjan? Jos mihinkään ei voi luottaa, miten normaalielämä toimii?

Ainoa asia mihin voit luottaa on se, että joku, joka kokee asioita ja näyttää tekevän asioita tässä fyysisessä maailmassa, on olemassa ja se tuntuu olevan minä. Mielestäni tämä on vapauttava ja keventävä oivallus. Kaikki, mikä on rakentunut mieleemme tosiuskomuksina onkin vain tarinaa - paras arvaus sen hetkisen tiedon perusteella.

Mikä on tämän oivalluksen merkitys?

• Se vie elämää eteenpäin, poistaa juurtunutta menneisyyden painolastia.
• Jokaisesta tappelunomaisesta väittelystä tulee näkemysten vaihtamista ja uuden luomista.
• Haitallinen tosiuskomuksiin samaistuminen poistuu, koska uskomukset tunnistetaan vain itse luoduksi tarinaksi.
• Ihminen pystyy ajattelemaan paradoksaalisesti: väite on yhtäaikaa sekä totta että tarua, vain konteksti määrää.
• Pelko ja viha vähenevät, koska muiden ihmisten täysin toisenlaiset mielipiteet eivät ole uhka omille mielipiteille.

Mitä asioita sinä tiedät tietäväsi? Tarkastele, minkä pohjalta uskomuksesi ovat rakentuneet, ja onko tällä uskomuksella lopulta lainkaan merkitystä. Hyväksy elämän paradoksaalisuus.

"Olen hyvä matematiikassa."
"Maalaamani taulu on mahtava ja kaikki ystäväni pitävät siitä."
"En pysty lopettamaan tupakointia."
"Karppauksella laihtuu."
"Lääkefirmat vain huijaavat ihmisiltä rahat."
"Jatkuva talouskasvu pelastaa maailman."
"Työnteon ei tarvitse olla kivaa, siitä saadaan vain rahaa."
"Kun kuolen, pääsen taivaaseen ja pahat ihmiset joutuvat helvettiin."
"Joulupukki asuu Korvatunturilla."
"Elämää on muuallakin kuin maapallolla."

Blogin aloitus

Jostain syystä päätin aloittaa blogin. Maailmaan mahtuu varmasti monta hienoa blogia, joissa kirjoittamistani asioista puhutaan selkeämmin. Miksi silti olen perustamassa nyt omaa? En tiedä.

Kirjoitan pääasiassa itselleni kuten monet muutkin bloggaajat. Aiheeni pyörivät todennäköisesti akselilla ekologisuus - ravinto - tietoisuus - musiikki. Pienet ja isot asiat. Tai sitten tästä syntyy jotain aivan muuta.