Maailman parasta ravintoa

Ravintosuosituksia ja -linjauksia on aikamoinen kasa, ja ruoka"ismien" innokkaimmat puolestapuhujat liputtavat omaa näkemystään melkeinpä uskonnollisella vakaumuksella. On karppausta, vähähiilihydraattista, vähäkalorista, vähärasvaista, paleota, fennovegaanista, raakaruokaa, 80/10/10-ruokavaliota, Atkinssia; joku syö pelkkiä hedelmiä ja joku pelkkää hylkeenlihaa. Mistä tietää mikä on "se oikea" ruokavalio? Mikä on parasta ravintoa ihmisen terveyden kannalta ja toisaalta maapallon hyvinvoinnin kannalta?

Vapaan tiedon aikakaudella asiaa on suhteellisen helppo lähteä tutkimaan jos riittää intoa kahlata internetiä läpi. Sen sijaan, että miettisimme mikä teorioista on paras mietitään sitä, mitkä ruoka-aineet suurin osa linjauksista sekä uusin tutkimustieto hyväksyvät. Haluan tutkia lisämääreenä vielä ravinnon ekologisuutta.

1. Kasvikset
Kasvisten merkitys terveyteen taitaa olla jo melkeinpä itsestäänselvyys nykypäivänä, ja luulisin ettei mikään ravintosuuntaus erityisesti kiellä syömästä kasviksia. Kasvikset vähentävät erilaisten tautien riskiä: sydän- ja verisuonitaudit, sepelvaltimotauti, aivohalvaus, aikuisiän diabetes, kohonnut verenpaine, jopa syöpä. Runsaalla kasvisten  käytöllä on myös helpompi pudottaa liikapainoa. Voidaan suurella varmuudella väittää, että "puoli kiloa päivässä" on perusteltu suositus. Saa syödä enemmänkin. Mitkä ovat parhaimpia kasviksia? Parsakaali saa erityismaininnan. Muuta hyvää ovat mm. muut kaalit, sipulit, tomaatit ja melkein kaikki tummanvihreä. Monipuolisuus kunniaan.

Kuva: Philocrites

2. Marjat
Marjat voitaisiin varmaan niputtaa kasvisten alle, mutta suomalaisittain katsottuna marjat ovat varsin merkittävä ja ekologinen ravinnonlähde, ja ansaitsevat erikoismaininnan. Marjoja on metsässä jokaiselle suomalaiselle enemmän kuin tarpeeksi ja niillä on kasvisten tapaan lukuisia terveyshyötyjä. Parhaimmistoon kuuluvat ruusunmarja (C-vitamiinipitoisuus omaa luokkaansa) ja tyrni (ainutlaatuinen öljykoostumus). Lisätietoa tästä.

Kuva: jkymis72

3. Rasvat
Rasvat ovat varsin monisyinen aihe. Rasvat säätelevät solun toimintoja ja kehon tulehdustilaa joten oikeanlaisen rasvan saanti vaikuttaa suuresti kokonaisterveyteen. Suurin kysymys taitaa olla mistä rasva pitäisi saada: eläimistä, kasveista vai tehtaasta. Yksi menneisyyden painolasti voidaan kumota uusien tutkimusten pohjalta: pelkästään rasvojen tyydyttyneisyyttä tuijottamalla ei voida sanoa onko se terveellistä vai ei. Nostetaan muutama pointti mikä rasvassa on tärkeää:

• Hyvä omega-3 suhde:  Jos ravinnosta ei saa riittävästi omega-3:a, altistuu mm. diabetekselle, mielenterveyshäiriöille ja syövälle. Pelkällä kasviravinnolla on vaikea saada riittävästi omega-3:a (EPA & DHA), joten kasvissyöjän tai vähän rasvaista kalaa syövän on tarpeen käyttää lisäravinnetta. Eläinrasvat kalaa lukuunottamatta ovat omega-6:een kallellaan ja tehotaloudella tuotetun lihan omega-3-pitoisuus on alhaisempi kuin luonnon ravintoa syövän eläimen.
• Käsittelemättömyys: Teolliset transrasvat, joita löytyy kovetetuista kasvirasvoista, ovat haitallisia. Kasviöljyissä neitsyt- eli kylmäpuristettu öljy on paras lähestymistapa.
• Tyydyttynyt rasva ei lihota eikä aiheuta valtimotauteja. Eläinrasva on siis ok kunhan myös kasvirasvoja käytetään tasapainoisesti lisänä. Kookosrasva on ainutlaatuisesti kasvirasvana tyydyttynyttä, ja hyvää kaikenlaiseen käyttöön.
• Rasvaa voi saada ravinnon kokonaisenergiaan verrattuna liikaa tai liian vähän: kumpikin on haitallista. Ihanteellinen rasvasta saatava energia vaikuttaisi olevan 25 - 45 % välillä.

Lisälukemista rasvoista: Pronutritionist, Tri Tolonen

Lopetetaan tähän tällä erää ja jatketaan seuraavassa osassa. Vielä on selvitettävänä monia kysymyksiä: Kannattaako Suomen talvessa kasvattaa kasviksia? Onko lähiruoka aina paras vaihtoehto? Mikä on ruuan rahtaamisen ilmastorasite? Kannattaako syödä soijaa tai viljoja? Mikä on maailman paras proteiininlähde?